Urheiluhieronnan perustana on klassisen hieronnan menetelmät, joita sovelletaan urheilijan harjoittelua ja kilpailemista tukevalla tavalla.

Urheilijan meneillään oleva ”kausi” huomioidaan hierontaa mietittäessä. Kilpailukaudella ja peruskuntokaudella ei voi hierontaa käyttää aivan samalla tavalla. Myös hierontaotteita ja niiden voimakkuutta säädellään niin, että hieronnasta saadaan paras mahdollinen hyöty. Usein urheilija tarvitsee apua myös venyttelyssä ja siihen hierojan tieto taito esim. passiivisissa venytysliikkeissä on oltava hyvä.

Klassinen hieronta on useimmiten rauhallista lihaksia rentouttavaa hoitoa, mutta urheiluhieronnalla lihaksia voidaan esimerkiksi ”herätellä” nopein ottein ennen suoritusta.

Hieronta on lajista riippumatta tärkeä osa urheilijan lihashuoltoa, aivan kuten venyttely, ravinto ja riittävä lepääminenkin.